Syypää
Rakenteet käsitteenä on täydellinen tarkoituksenhakuiseen poliittiseen jargoniin, sillä se ei yksin tarkoita mitään ja silti sen syyllisyys asiaan kuin asiaan on aina tavallaan totta. Väitän ettei rakenteita voi yksinään käyttää järkevänä argumenttina yhtään mihinkään.
Sana rakenneuudistus on varmasti tuttu enemmistölle ihmisistä, niillekin jotka eivät törmää siihen päivänpolitiikan sivuilla kolmea kertaa päivässä. Ennen vaaleja poliitikot hokevat rakennemuutosten tärkeyttä valtiontalouden tasapainottajana, ja vaalien jälkeen oppositio jatkaa saman jauhamista. Hallitus taas tehtävänsä mukaisesti muodostaa työryhmiä ja esityksiä rakennemuutoksia varten ja joko mokaa niiden valmistelun tai onnistuu viemään ne päätökseen, eikä koko aikana onnistu selittämään yhdellekään kansalaiselle mistä niissä oikeasti oli kyse. Keskusteluohjelmissa hankkeiden kerrotaan vähentävän päällekkäistä byrokratiaa ja edistävän digitalisaatiota, kuitenkaan missään nimessä työpaikkoja vähentämättä. Säästöt syntyvät… jostain. Ai niin, rakenteista!
Rakennejargonilta ei säästytä politiikan ulkopuolellakaan. Yhteiskunnallisessa keskustelussa rakenteet ovat usein syytettynä vaikka mistä. Tuntuu olevan yleinen konsensus että suurin este naisten, ikääntyneiden ja maahanmuuttajien työllistymiselle on “rakenteet”. Esimerkkejä on lukemattomia. Viimeksi luin rakenteiden olevan syypää yksinasuvien suurempiin elinkustannuksiin per henkilö verrattaessa ei-yksinasuviin.
Ehkä yllättäen totean että nämä väitökset pitävät paikkansa. Kaikkien näiden asioiden, ja kaikkien muidenkin asioiden, takana ovat rakenteet. Miksi sitten jaksan paasata asiasta tämän tekstin verran?
Siinä missä väitteet itsessään pitävät paikkansa, ne ovat mielettömiä. Kuten todettu, kaikkien asioiden takana ovat rakenteet. Tällöin ei ole mielekästä syyttää rakenteita tämän itsestäänselvyyden seurauksista. Rakenteita syyttävä väite heijastaa tyytymättömyyttä sen aiheeseen, mutta ei oikeasti kritisoi yhtään mitään eikä tarjoa yhtäkään ratkaisua.
Rakenteiden syyttäminen on helppoa sillä tekemällä niin välttää tarpeen tarjota ratkaisuja. Jos yksinasumisen hintataso ärsyttää, on helpompi mutista jotain syrjivistä rakenteista kuin keksiä ratkaisuja ongelmaan. Usein rakenneväite kohdistyy myös asiaan, jossa ei lähtökohtaisesti edes ole mitään pahaa. Mielestäni näin on rakennekritiikin kohdalla useammin kuin kritiikin kohdalla yleensä.
On rakenteellinen itsestäänselvyys että yksineläminen on keskimääräisesti kalliimpaa kuin muiden kanssa asuminen. Sitä on turha kritisoida jos ei osaa kertoa konkreettista muutosehdotusta. Sanomalla syyttävästi sen johtuvan rakenteista ei sano yhtään mitään.